Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2015.

Heinäkuussa 2015 luetut

Suosituksiksi nousevat
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1-3 (1959, 1960 ja 1962 WSOY, 1046 s). Pitkään hyllyssä ollut projekti, mutta hyvää kannatti odottaa. Nousi ainakin toistaiseksi vuoden parhaimpien kirjojen listalle, ja haluan kirjoittaa jossain yhteydessä tästä lisää. Katsoin myös uudelleen Tarja Halosen kiinnostavia ajatuksia kirjasta.
Lauantaiseura: Tamminiemen pesänjakajat (1981 Gummerus, 207 s). Sain tähän innoituksen Maarit Tyrkön mainiosta Tyttö ja nauhuri –kirjasta. Suosituksen edellytyksenä on kiinnostus 35 vuoden takaisiin poliittisiin toimijoihin, mutta teos luo myös mielenkiintoisen ajankuvan.

Lukukokemuksina säilyvät
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (2014, 543 s). Lukuromaani. Kirjoitan tästä oman tekstin elokuussa.
Aki Ollikainen: Musta satu (2015 Siltala, 156 s). Lukuisista suosituksista ja kehuista huolimatta Ollikainen ei toisellakaan romaanillaan nouse suosikkieni joukkoon. Synkkä tarina, tiukkaa tekstiä.

Unohduksiin painuvat
Paolo Giordano: Alkulukuj…

Jonathan Wilson Tavastialla 16.7.2015

Herttinen, siitäkin on kohta vuosikymmen kun hyvä ystäväni, musiikkimentorini, tutustutti minut pitkän linjan alt.country-yhtye Wilcon musiikkiin. Kiintymys alkoi hienoista levyistä, mutta lempi roihahti Huvilateltassa elokuussa 2009. Se taitaa edelleen olla paras koskaan näkemäni keikka. Seuraavana kesänä Wilco oli taas Suomessa Kultsalla ja Tampereen Pakkahuoneella. Nekin olivat komeita keikkoja, mutta joku Huvilateltan ja ensikosketuksen taika puuttui.

Tapahtumakulku on palannut mieleeni, kun Santa Barbaran folkrock-artisti, Amerikan preerioiden tulkki Jonathan Wilson vieraili viime vuonna Huvilateltassa ja nyt Tavastialla. Hän on selvästi löytänyt Suomesta yleisönsä. Kuten Wilco, myös Jonathan Wilson tekee hyviä levyjä ja hienoja kappaleita, jotka kuitenkin nousevat aivan uudelle tasolle keikkatilanteessa. Wilson Huvilateltassa elokuussa 2014 ei ihan noussut viisi vuotta aiemman Wilcon tasolle, mutta ei jäänyt kauaksi.



Wilson palasi Helsinkiin täydehkölle Tavastialle viime viikolla.…

Adam Langer: California Avenue

Adam Langer


California Avenue  (suomennos Annika Eräpuro 2006 Tammi, 612 s) Crossing California (alkuperäinen 2004 Penguinbooks, 448 s)


Seuraan melko aktiivisesti angoamerikkalaista kirjallisuutta, mutten usko olleeni muulloin niin kirjallisuusharrastuksen aallonharjalla ja viileästi ajan tasalla kuin astuessani Manhattanilla sisään Borders-kirjakauppaan. Kohteenani oli tuoreehko ja kehuttu Adam Langerin esikoisteos Crossing California. Kysyin luonnollisesti myyjältä apua, ja hän ohjasi minut hyllylle.
Sijoitun englannin kielen lukijana hyvän ja kiitettävän välimaastoon. Ymmärrän vaivatta lukemaani, mutta on oltava rehellinenkin. Muulla kuin äidinkielellä lukiessa jotakin jää aina tajuamatta, kuten esimerkiksi myöhemmin ilmennyt kiertämätön tosiasia, että yksi tämän tarinan kertojista on mielikuvitushahmo. Muutamaa vuotta myöhemmin poimin nimittäin suomennoksen nimellä California Avenue Paloheinän kirjaston poistohyllystä.


Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun taitteen Chicagoon. Ajankohta on am…